NeoNoo Ulkoilmateatteri

Ilmatar Instituutin NeoNoo Ulkoilmateatteri syntyi: rakkaudesta Virtasalmeen, rakkaudesta muinaiskulttuureihin ja niiden teatteri- ja tanssirituaaleihin ja muihin taiteellisiin traditioihin ja erityisesti japanilaiseen 600-vuottavanhaan Noo teatteriin. Se syntyi myös: rakkaudesta Kalevalaan ja suomalisten rikkaaseen suulliseen runonlaulu historiaan, rakkaudesta luovuuteen, intuition voimaan ja henkisiin arvoihin, jotka antavat elämälle merkityksen ja tarkoituksen, joita ilman elämä on tyhjää ja pinnallista materiaisen hyvän tavoittelemista. Mutta ennen kaikkea Ilmatar Instituutti ja NeoNoo Ulkoilmateatteri on luotu taiteiden: kirjallisuuden, visuaalisten taiteiden tanssin ja teatterin meditatiiviseen ilmaisuun.

NeoNoo Ulkoilmateatterin valmistuttua kansainvälisten muinaiskulttuurien kohtauspaikaksi. Tämä Noo–tyylinen teatteri rakenteena ei ole ainoastaan ainutlaatuinen Suomessa koko Euroopassa. Sen toteutuminen mahdollisti rakennusmestari Heikki Vihavaisen suunnittel talkootyö ja lisäksi liikemies Erkki Lapin kokoamat talkoolaiset ja heidän talkootyönsa. Muut yksittäiset talkoolaiset pistivät myös kortensa kekoon. Heistä mainittakoon erikoisesti Esko Rusanen. Pieksämäin kaupungin aidaksi sijoitettujen kivilohkareiden lahjoitus oli tärkeä. Erkki Lapin ja Heikki Vihavaisen saamat materiaaliset lahjoitukset ovat myös tärkeää mainita. Valmistuminen oli siis mahdollista, ei vain Tri Sirkku M. Sky Hiltusen ja Tri. Muggy Do Dickinsonin lahjoituksista ja maksimaalisesta rahoituksesta, mutta myos paikkakuntalaisista koostuvista talkoolaisista ja heidan tärkeästä panoksestaan.

Yhteishenki, joka inspiroi talkoolaisia tulemaan mukaan ja lahjottajia antamaan panoksensa oli erittäin tärkeää luoda. Lisaksi kansainvälisesti tunnettu taitelija Natsag Gankhyuag maalasi kauniin traditionaalisen männyn teatterilavan takaseinälle. Petri Lappi vaimonsa Tatjanan kanssa valmisti ja laittoi paikalleen NeoNoo Ulkoilmateatterin metallista leikatun koristeellisen nimikyltin, joka piti laitta korkealle teatterilavan yläpuolelle. Kun hän toi tullessaan ulkokuntalaisia vieraita, hän sanoi ylpeänä esittelevänsä ”omaa upeaa teatteriamme.” Olin todella liikuttunut siitä, että hän talkoita tehdessään koki teatterin paikkauntalaisten omaksi teatteriksi! Yhteishengen sytyttäminen on kestänyt vuosia, mutta sen täysin keskeytti pandemia ja sen jälkeisten vuosien Sirkku Sky sairastuminen ja yllätys leikkaukset.

Yksi tärkeimmistä vuoden 2024 päämääristä onkin luoda kaikkien tekijöiden ja nykyisten kiinnostuneiden paikkakuntalaisten yhteisyyden ja positiivisen ylpeyden tunne. Alkaa olla selvää käytännössä, mitä Thick Nhat Hanh tarkoitta termillä ”interbeing.” Ilmatar instituutin ja teatterin kautta halusin tuoda takaisin toisen maailman sodan jälkeen kokemani talkoo-ja yhteishengen, jonka koin kesäisin niin voimakkaana lapsuuteni Virtasalmella ollessani. Oikeastaan sanonta ”we are all one” on yksi tärkeimmistä päämääristäni Virtasalmen yhteishengen suhteen. Ensi askeleet ovat täten alkaneet toteutua, ei vain yhteisön, vaan myös minun tietoisuudessani.